Teksti ja kuvat: Jani Hanhijärvi
Suomen rikkaat ja monipuoliset vesistöt, metsät, luonnonrauha ja neljä vuodenaikaa kiinnostavat ihmisiä yhä enenevässä määrin ja houkuttelevat liikkumaan. Kiinnostus luonnon ja metsien hyvinvointivaikutuksista onkin lisääntynyt voimakkaasti. Tuoreet selvitykset osoittavat, että retket virkistysalueille ja luontokohteisiin kohentavat mielialaa, alentavat verenpainetta ja lisäävät onnellisuutta.
Lähes 200 järven Sastamalassa on useita hienoja luontokohteita. Itse asiassa luonto avaa hienot maisemansa myös täällä kaupungin eteläpuolella, Tapiolassa ja Houhajärvellä. Taipaleenvuoren ulkoilualue Ylistenjärven itärannalla sekä valtakunnalliseen Natura2000-suojelualueverkostoon kuuluvat Keskistenjärvi, Tapiolanjärvi ja Hanhijärvi ovat oivia tutustumiskohteita niin kyläläisille kuin kauempaakin tuleville.
Taipaleenvuoren ulkoilualue
Ylistenjärven rannalla komeileva Taipaleenvuoren ulkoilualue on Sastamalan kaupungin omistuksessa ja kooltaan 17,5 hehtaaria. Monien kaupungin virkistysalueiden hoidosta vastaa jokin paikallinen yhdistys ja niin on asia myös Taipaleenvuoren kohdalla kun alueen ylläpidosta huolehtii Tapiolan kyläyhdistys ry. Kyläläiset tekivät Ylistenjärven rantaan 2000-luvun alussa laavun. Puut kaadettiin rinteen metsiköstä ja vieritettiin alas rantaan. Laavun edustalla oleva nuotiopaikka onkin klapien menekistä päätellen ollut vuosien mittaan kovassa käytössä.
Kesällä 2016 aluetta ehostettiin entisestään kun laavulle rakennettiin 5-metrinen jykevä pöytä penkkeineen. Myös itse virkistysalueelle pääsemistä helpotettiin, sillä Kämmäkäntien ja Hiedanmaantien risteyksestä lähtien on opasteet aina laavulle saakka. Jo aiemmin vuonna 2014 parkkialueelta laavulle vievä 130 metriä pitkä polku sorastettiin. Paljon on siis kyläläisten kätten jälkiä kerännyt Taipaleenvuori ja senpä vuoksi Ylistenjärven rannalla on nyt varsin hieno alue niin kyläläisten kuin kaupunkilaistenkin virkistäytymiseksi.
Hiedanmaantien parkkialueen opaste viittilöi laavulle: matkaa on 130 metriä ja perillä mahdollisuus tulentekoon. Kuusien välissä mutkitteleva sorastettu polku ohjaa kulkijaa pysymään oikealla uralla.
Kolme lintujärveä
Lähialueen kolme lintujärveä, Keskistenjärvi, Tapiolanjärvi ja Hanhijärvi, ovat jo vuosikymmeniä olleet lintuharrastajien suosiossa. Järvikolmikko muodostaakin kansallisesti arvokkaan lintualueen (FINIBA). Vuonna 2016 julkaistusta Pirkanmaan linnusto -kirjasta käy ilmi, että järvien näyttävimpien siivekkäiden eli kurkien ja laulujoutsenten kannat ovat kasvaneet vuosikymmenten saatossa. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että monien muiden lintujen, kuten sorsien ja lokkien, kannat ovat puolestaan vähentyneet. Tuorein lintulaskenta on tehty vuonna 2011 ja sen mukaan järvillä pesii yhteensä viisi kurkiparia ja neljä joutsenparia. Epävirallisten havaintojen mukaan määrä ei ainakaan 2010-luvulla ole vähentynyt, pikemminkin päinvastoin.
Lintujen tarkkailuun parhaiten soveltuva järvi on Keskistenjärvi, jonka rannalle on 1990-luvulla rakennettu 15 metriä korkea lintutorni. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys (PiLY) kuvailee kotisivuillaan Keskistenjärveä luhtaiseksi ja liki umpeenkasvaneeksi. Vaikka vesilinnusto on kärsinyt järvien umpeenkasvusta, on Keskistenjärvellä huomattavaa arvoa pesimälinnustolle. Joutsenten ja kurkien ohella järvellä voi nähdä useita lajeja sorsalintuja ja jonkun verran kahlaajia.
Luhtahuittikohteena Keskistenjärvi on huipputasoa ja parhaimmillaan siellä voi huudella useitakin koiraita. Pirkanmaalla harvinaisehkon luhtakanan pesimäpaikkana järvi on ollut 1990-luvun alusta lähtien vakituisimpia. Nuolihaukkojen ravintokohteena Keskistenjärvi on ainutlaatuinen, sillä järvellä saattaa iltaisin olla korentopyynnissä useita haukkoja. Harvinaisuuksina on tavattu kääpiöhuitti (1995), niittysuohaukkapari (2001), joka ilmeisesti yritti pesintää (lajista ei ole vastaavaa havaintoa Pirkanmaalla) ja nuori punajalkahaukka (1996).
Hanhijärven avovesialue ei näytä rannalta katsoen kummoiselta, mutta ilmasta käsin tarkasteltuna vettä löytyy 450 metrin pituudelta. Järvellä on pesinyt jo vuosikymmenien ajan kurki- ja joutsenpariskuntia; kurjet pesivät järven pohjoispäässä ja joutsenet eteläpäässä. Hanhijärven luusua sijaitsee sen etelärannalla, josta saa alkuunsa 7 kilometriä pitkä Pikkujoki. Samaan Pikkujokeen laskee myös Houhajärvi.
Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto
Suuret linnut ovat komea ilmestys. Niillä on kuitenkin maanviljelyn kannalta myös haittavaikutus, sillä suuren osan ajastaan linnut oleilevat ja ruokailevat pelloilla, joista maanviljelijän pitäisi saada elantonsa. Houhajärventien varrelle B&B Kommeen Kurjen läheisille pelloille perustettiinkin keväällä 2016 lintupelto, mikä EU:n kapulakielellä tarkoittaa kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimusta Ely-keskuksen kanssa. Lintupellon tavoitteena on helpottaa lintujen muuton- ja pesinnänaikaista ravinnonsaantia sekä lieventää lintujen aiheuttamia tuhoja sopimusalueen läheisillä peltoalueilla.
Lintupelto muodostetaan siten, että peltoalueen keskiosiin tai muuhun lintujen laskeutumista edesauttavaan kohtaan perustetaan nurmialue tai nurmikaistoja, sen ympärille ohrakasvusto ja uloimmaksi kaurakasvusto. Lintupellon laitamilla tulee olla myös pikku lampia tai vesiuomia, joista linnut voivat käydä juomassa. Ensimmäisten vuosien kokemusten perusteella tämä Sastamalan ainoa lintupelto onkin houkutellut aiempaa enemmän juuri suurimpia siivekkäitä eli joutsenia ja kurkia. Kesäisin joutsenet ja kurjet ovat olleet pellolla käytännössä jokapäiväinen näky.
Kurjet saapuivat keväällä 2017 ennätysaikaisin eli maaliskuun lopulla. Leudon lopputalven jälkeen vuorossa oli viileä kevät. Tässä odottellaankin ilmojen lämpiämistä.
Kirjoitus on julkaistu vuonna 2017 ilmestyneessä Tapiolan Juhlalehdessä.