Alli Myllyntaustan muistelmakirje marraskuulta 1999
Hermanni Myllyntaustan tytär Alli Myllyntausta (1910-2013) muistelee alla olevassa kirjeessään Matilda ja Vihtori Hanhijärveä sekä heidän jälkeläisiään. Alli asui Jokelankulmantien varrella Koskella, noin 1,5 km päässä Hanhijärvestä. Alli kuoli Turussa peräti 102-vuotiaana. Suluissa olevat tarkennukset on tehnyt Jani Hanhijärvi.
Matilda ja Vihtori ostivat sen (Hanhijärven torppa) heti silloin ensimmäisenä, kun torppia myytiin itsenäiseksi. Sitten kun he tulivat vanhemmaksi, he anto talon pojilleen Eerolle ja Laurille, ottivat eläkkeen ja Aina (tytär) sai asua heidän jälkeensä kuolemaansa asti. Eero sai päätilan (nyk. Halme), jossa vanhat asuivat ja Lauri rakensi talonsa uudesta. Hänen talonsa nimi oli Tuliniemi, koska se niemi oli joskus ennen palanut itse. He olivat Hanhijärviä.
Matildan (1858-1943) ja Vihtorin (1858-1937) lapset: Mimmi (vanhin kuudesta lapsesta, Matilda Vilhelmiina, 1885-1962) kävi seminaarin ja oli opettaja. Ensimmäinen paikka oli Sortavala. Hän oli siellä niin kauvan kunnes se jäi rajan taa. Sitten hän oli Rautalammilla, niin kauvan kun jäi eläkkeelle. Siellä hänen kotinsa oli.
Aina (2. vanhin lapsi, 1887-1969) kävi sairaanhoitajakoulun, kävi talouskoulun ja kangaskoulun. Tuli kotiinsa auttamaan äitiänsä ja isäänsä. Sitten kun pojat saivat talon hän meni kulkutautisairaalaan hoitajaksi. Tyrväällä oli kulkutautisairaala. Kunnanlääkäri Kalla olisi ottanut hänet kunnalliskorinjohtajaksi. Ei hän ottanut virkaa vastaan. Isänsä (Vihtori) alkoi sairastaa eikä äitinsä voinut yksin hoitaa häntä. Isänsä kuoleman jälkeen hän meni taas vähäksi aikaa. Sitten kun äiti tuli huonoksi, hän tuli äitiään hoitamaan eikä mennyt enää sairaalaan hoitajaksi.
Sitten hän oli naapureilla aina kun tuli sairautta. Hän auttoi paljon sairaita. Hän oli kuin lääkäri ja auttoi monta lasta maailmaan. Naimisissa he eivät olleet kumpikaan (Mimmi ja Aina). Hän oli hyväntahtoinen ja hänellä oli paljon ystäviä. Hän kun oli kokki niin monet häät ja hautajaiset, hän kun laittoi oli hyvä kokki.
Hanhijärven Vihtori oli hyväntahtoinen ystävällinen isäntä. Hän oli kirkkovaltuustossa, pyhäkoulunopettajana, kuului Houhajärven kansakoulun johtokuntaan. Opettaja Ahtee osti Rompun suon ja rakensi sinne pehkutehtaan. Hän oli siinä osakas uskottu mies ja monia muita. Auttoi paljon apua tarvitsevia, hän oli edistyksellinen torppari ja koulutti tyttäriään, joka oli siihen aikaan harvinaista ja sitä ihmeteltiin. Hän hoiti taloaan hyvin ja kasvatti monta orpoa lasta. Viimeisestä, Kalle Halmeesta tuli isäntä Hanhijärvelle (nyk. Halme) myöhemmin.
Lauri Hanhijärvi (6. vanhin lapsi, 1901-1974) oli monta vuotta pyhäkoulun opettajana. Eero Hanhijärvi (5. vanhin lapsi, 1898-1932) ja vaimonsa Elma hoitivat Tapiolan postin monta vuotta. Syyskuussa vuotta en muista ihan tarkkaan (1943). Hanhijärven Seija oli alakoulussa. Aino, Lauri ja Seppo olivat kauraa leikkaamassa toisella puolen tietä. Seppo sano että mistä niin paha käry tulee. Silloin löivät liekit ikkunasta ulos (nykyisen Kommeen Kurjen paikalla ollut talo). Lauri sano Sepolle, että mene soittamaan palokunta. Aino sanoi, ettei hän tahtonut päästä minnekkään, kun lapset Pirkko ja Pertti oli sisällä. Sitten hän näki, kun he juoksivat ulos. Kaikki meni ei jäänyt kuin vaatteet päälle. Sisälle ei enää päässyt, kaikki paperit paloi, jotka oli tärkeitä. Sitten he menivät Ainon kotiin ensin alkuun. Hankalaa se oli kun karja oli Tuliniemessä. Saunan tykö tehtiin kamari ja saunassakin asuttiin se talvi (Kommeen Kurjen pihapiirissä oleva Saunamuseo).
Viitasen Aleksi nai Hanhijärven Milman (3. vanhin lapsi, 1890-1990). He muuttivat Tampereelle 18 vuonna. Soran jälkeen heillä ainakin oli kauppapuoti en muista, että mitä muuta siellä myytiin kuin elintarvikkeita. Amurissa he asu, en muista oliko se kauppa siinä samassa talossa vai muualla. Heillä oli kesämökki Soukossa. Milma olisi täyttänyt 100 v. mutta kuoli kaksi kuukautta ennen. Hänellä oli tyttö (Kaisa Mirjami) ja poika (Pentti), molemmat kuoli ennen häntä.
Matilda Hanhijärvi (1858-1943) poseeraa hymyilevän kutun kanssa. Taustalla siintelee Hanhijärvi. Kuva lienee otettu 1920-luvulla.