Tarina Kurjen takana
Maaseutuyrittäjyyttä ja elämäntapaa – siitä on Kommeen Kurjen tarina tehty!
Niin mistä tämä nimi oikein tulee? Sitä meiltä kysytään paljon – ja noh, sehän syntyi brittipubien klassisten nimien kuten ”The Golden Lion” vanavedessä. Tilamme läheinen Hanhijärvi-lintujärvi on mm. kurkien asuinsija, ja siitä lähti mietintä: ”millainen tuo kurki sitten on?”. Kurkihan on tietysti komea, ja tyrvään murteella komea onkin kommee! Tätä on myös hauskaa selittää ulkomaalaisille vieraille englanniksi tai saksaksi…
Kommeen Kurjen yrittäjänä häärii Tampereelta Sastamalaan jo 2007 kotiutunut Anja Hanhijärvi paikallisen puolisonsa Jani Hanhijärven kanssa. Perhe asuu majoituskohteidensa vieressä samalla tilalla, ja yrittäminen onkin läsnä perheen arjessa kirjaimellisesti aivan ruohonjuuritasolla. Ympäri maailmaa saapuvat majoittujat sekä kotimaanmatkailijat tuovat vaihtelua ja rytmiä myös perheen lasten elämään, ja Janin rakentamat pihan hyvät leikkimahdollisuudet runsaine nurmikkoineen ovatkin lasten kovassa yhteiskäytössä kesäisin.
Alkunsa Kommeen Kurjen matkailutoiminta sai 2016, kun muutama vuosi aiemmin tilalla tyhjilleen jäänyt keltainen talo pelastettiin hyötykäyttöön majoitustilaksi. Vuonna 2018 saatiin lintujärven äänimaisema ihanasti matkailijoiden iloksi, kun Tentsile-leiri perustettiin. Vuonna 2021 majoitusvaihtoehdoksi valmistui lisäksi kesäkäyttöön tarkoitettu Satukurki-mökki sekä yhden matkailuauton mentävä matkaparkki.
Anjan tausta on hiukan toisaalla, eli Wetterhoffin opeissa tekstiilipuolella, ja yritys on perustettu elokuussa 2006 alunperin nimellä Applikointistudio Anja, jonka valmistamia järjestölippuja voi bongata useiden yhdistysten juhlista ja paraateista. Koska majoitustoiminta on kovin sesonkiluonteista, tekee Anja myös markkinointialan töitä talvikauteen painottuen. Jani puolestaan on päivätyössä Pirkan Kylät ry:n hankevetäjänä.
Kommee Kurki mediassa ja muualla
Kommeesta Kurjesta on vuosien varrella tehty useita lehtijuttuja, joista tuoreimpia on Alueviestin juttu kesältä 2025. Lue juttu tästä!
Onpa Tentsile-telttamme päässyt myös Maikkarin glamping-aiheisen artikkelin kuvauslokaatioksi, kun Katri Utula kuvaajansa kanssa saapui majoittumaan leiriin kesällä 2023. Lue artikkeli tästä, ja katso myös video!
Kommee Kurki häärää Sastamalan Hyvinvointimessujen järjestelyssä Mielen Sointujen kanssa. Tutustu Hyvinvointimessuihin tästä.
Olemme olleet Pirkanmaan Ilmastokumppaneita vuodesta 2023 vuodesta lähtien. Kesällä 2025 Pirkanmaan Ilmastoverkosto tuli kuvaamaan meille haastattelua ilmasto- ja vastuullisuustyöhön liittyen. Katso video tästä!
Tilan historiaa
– Alli Myllyntaustan muistelmakirje marraskuulta 1999
Hermanni Myllyntaustan tytär Alli Myllyntausta (1910-2013) muistelee alla olevassa kirjeessään Matilda ja Vihtori Hanhijärveä sekä heidän jälkeläisiään. Alli asui Jokelankulmantien varrella Koskella, noin 1,5 km päässä Hanhijärvestä. Alli kuoli Turussa peräti 102-vuotiaana. Suluissa olevat tarkennukset on tehnyt Jani Hanhijärvi.
Matilda ja Vihtori ostivat sen (Hanhijärven torppa) heti silloin ensimmäisenä, kun torppia myytiin itsenäiseksi. Sitten kun he tulivat vanhemmaksi, he anto talon pojilleen Eerolle ja Laurille, ottivat eläkkeen ja Aina (tytär) sai asua heidän jälkeensä kuolemaansa asti. Eero sai päätilan (nyk. Halme), jossa vanhat asuivat ja Lauri rakensi talonsa uudesta. Hänen talonsa nimi oli Tuliniemi, koska se niemi oli joskus ennen palanut itse. He olivat Hanhijärviä.
Matildan (1858-1943) ja Vihtorin (1858-1937) lapset: Mimmi (vanhin kuudesta lapsesta, Matilda Vilhelmiina, 1885-1962) kävi seminaarin ja oli opettaja. Ensimmäinen paikka oli Sortavala. Hän oli siellä niin kauvan kunnes se jäi rajan taa. Sitten hän oli Rautalammilla, niin kauvan kun jäi eläkkeelle. Siellä hänen kotinsa oli.
Aina (2. vanhin lapsi, 1887-1969) kävi sairaanhoitajakoulun, kävi talouskoulun ja kangaskoulun. Tuli kotiinsa auttamaan äitiänsä ja isäänsä. Sitten kun pojat saivat talon hän meni kulkutautisairaalaan hoitajaksi. Tyrväällä oli kulkutautisairaala. Kunnanlääkäri Kalla olisi ottanut hänet kunnalliskorinjohtajaksi. Ei hän ottanut virkaa vastaan. Isänsä (Vihtori) alkoi sairastaa eikä äitinsä voinut yksin hoitaa häntä. Isänsä kuoleman jälkeen hän meni taas vähäksi aikaa. Sitten kun äiti tuli huonoksi, hän tuli äitiään hoitamaan eikä mennyt enää sairaalaan hoitajaksi.
Sitten hän oli naapureilla aina kun tuli sairautta. Hän auttoi paljon sairaita. Hän oli kuin lääkäri ja auttoi monta lasta maailmaan. Naimisissa he eivät olleet kumpikaan (Mimmi ja Aina). Hän oli hyväntahtoinen ja hänellä oli paljon ystäviä. Hän kun oli kokki niin monet häät ja hautajaiset, hän kun laittoi oli hyvä kokki.
Hanhijärven Vihtori oli hyväntahtoinen ystävällinen isäntä. Hän oli kirkkovaltuustossa, pyhäkoulunopettajana, kuului Houhajärven kansakoulun johtokuntaan. Opettaja Ahtee osti Rompun suon ja rakensi sinne pehkutehtaan. Hän oli siinä osakas uskottu mies ja monia muita. Auttoi paljon apua tarvitsevia, hän oli edistyksellinen torppari ja koulutti tyttäriään, joka oli siihen aikaan harvinaista ja sitä ihmeteltiin. Hän hoiti taloaan hyvin ja kasvatti monta orpoa lasta. Viimeisestä, Kalle Halmeesta tuli isäntä Hanhijärvelle (nyk. Halme) myöhemmin.
Lauri Hanhijärvi (6. vanhin lapsi, 1901-1974) oli monta vuotta pyhäkoulun opettajana. Eero Hanhijärvi (5. vanhin lapsi, 1898-1932) ja vaimonsa Elma hoitivat Tapiolan postin monta vuotta. Syyskuussa vuotta en muista ihan tarkkaan (1943). Hanhijärven Seija oli alakoulussa. Aino, Lauri ja Seppo olivat kauraa leikkaamassa toisella puolen tietä. Seppo sano että mistä niin paha käry tulee. Silloin löivät liekit ikkunasta ulos (nykyisen Kommeen Kurjen paikalla ollut talo). Lauri sano Sepolle, että mene soittamaan palokunta. Aino sanoi, ettei hän tahtonut päästä minnekkään, kun lapset Pirkko ja Pertti oli sisällä. Sitten hän näki, kun he juoksivat ulos. Kaikki meni ei jäänyt kuin vaatteet päälle. Sisälle ei enää päässyt, kaikki paperit paloi, jotka oli tärkeitä. Sitten he menivät Ainon kotiin ensin alkuun. Hankalaa se oli kun karja oli Tuliniemessä. Saunan tykö tehtiin kamari ja saunassakin asuttiin se talvi (Kommeen Kurjen pihapiirissä oleva Saunamuseo).
Viitasen Aleksi nai Hanhijärven Milman (3. vanhin lapsi, 1890-1990). He muuttivat Tampereelle 18 vuonna. Soran jälkeen heillä ainakin oli kauppapuoti en muista, että mitä muuta siellä myytiin kuin elintarvikkeita. Amurissa he asu, en muista oliko se kauppa siinä samassa talossa vai muualla. Heillä oli kesämökki Soukossa. Milma olisi täyttänyt 100 v. mutta kuoli kaksi kuukautta ennen. Hänellä oli tyttö (Kaisa Mirjami) ja poika (Pentti), molemmat kuoli ennen häntä.
